Niina Mero

Romanssin sankari julkaistiin kesäkuussa, ja sen jälkeen on ehtinyt olla jos jonkinmoista haastattelua ja jopa esiintymisiäkin pitkän tauon jälkeen! Jo kulman takana häämöttää kirjamessukausi, ja syksyllä alkavat kirjoittamisen opetuskeikat. Maanisen marjastamisen ja sienestämisen lomassa täytyy myös muistaa tehdä tilaa kirjoitustyölle. Sen lopputulos on tässä kohdin yllätys vielä allekirjoittaneellekin. Ennen kuin katoan kokonaan syyssumuihin ja kirjoitusprosessiin, … Jatka artikkeliin Väli-uutisia

Elossa ollaan! Edellisestä blogimerkinnästä on vierähtänyt sen verran aikaa, että on varmaan hyvä aloittaa sillä, että toinen romaanini ei tule olemaan postuumi julkaisu.  On vaan ollut tässä vähän kaikenlaista.  Vettä on virrannut, rivejä kirjoitettu, liuskoja silputtu. Sen verran paljon, että joudun todennäköisesti istuttamaan viime kesänä hankkimilleni tiluksille puita ihan vain paikatakseni ensimmäisten seitsemän version printtien … Jatka artikkeliin It’s alive!

Kuukausi sitten sain Gummeruksen myöntämän Kaarlen palkinnon kaunokirjailijalle. Kun kirjoittaa genreä, joka ei normaalisti kirjallisuuspalkintojen short-listeillä keiku, huomionosoitus tuntui erityisen tärkeältä. Mietin, että haluan kiitospuheessani jollain tavalla tuoda esiin sen, miten iso asia tämä on paitsi itselleni esikoiskirjailijana, myös romantiikalle genrenä. Ruttuisista papereista luettu puheeni meni jotakuinkin näin: Helsingissä 24.1.2020 ”En usko, että kukaan täällä … Jatka artikkeliin Kaarlen palkinto

Suunnilleen vuosi sitten näihin aikoihin hiottiin vielä hiki päässä Englantilaisen romanssin viimeisiä editointeja. Jo taittoversion näkeminen sykähdytti, kun tajusi konkreettisesti, miltä oma teksti näyttäisi kirjassa. Sen jälkeen asiat ovat vyöryneet eteenpäin kuin allekirjoittanut jokamiestriathlonin lähtöviivalta, ja huikeita asioita olen saanut vuoden aikana kokea. Olen saanut kirjoittaa (kiitos Taiken apurahan), puhua (kiitos luennoimaan kutsuneiden) ja oppia … Jatka artikkeliin Uudelle vuosikymmenelle